Vahdettin Suursota: Ottoman Imperiumi ja Turkin tasavallan synty

Suuri sota – ensimmäinen maailmansota – oli tuhoisa konflikti, joka mulisti maailmankarttaa ja jätti jälkeensä syviä arpia Euroopan ja Aasian maihin. Osmaneilla oli tuolloin mahtava imperium, jolle kriittisiä vuosia toi sulttaani Mehmet V:n hallituskausi (1909-1918). Hänen aikanaan Osmanien valtakunta liittoutui Saksan ja Itävalta-Unkarin kanssa taistelussa Entente-voimia vastaan.

Sulttaanin rooli oli tuolloin pitkälti seremoniallinen, mutta sodan aikana hänen merkityksensä kasvoi huomattavasti. Hänen veljenpoikansa Vahideddin oli nimitetty kruununprinssksi ja hän hoiti käytännössä sulttaani Mehmet V:n tehtäviä sota-aikana. Vahideddinin hallintatapa oli poikkeuksellisen ristiriitainen ja herätti paljon keskustelua sekä Osmanien valtakunnassa että sen ulkopuolella.

Vahideddinin asema kruununprinssiinä osoittautui hankalaksi. Hänen asemansa oli vaikea, koska hän pyrki yhtäältä pitämään hallussa sulttaanina vahvan ja autoritaarisen imagon, mutta samalla hänen oli sovitettava yhteen monimutkaiset poliittiset intriigit Osmanien valtakunnassa.

Osmanien Valtakunnan hajoaminen:

Vahideddinin vaikutusvalta kasvoi sodan jatkuessa. Hänen pyrkimyksenä oli vahvistaa Osmanien valtakuntaa ja vastustaa Entente-voimia, mutta lopulta taistelut veivät imperiumia kohti katastrofia. Sodan loppuvaiheissa Vahideddinilla oli merkittävä rooli rauhansopimuksissa ja lopullisessa Osmanien valtakunnan hajoamisessa.

Seuraavassa taulukossa on esitetty tärkeimpiä tapahtumia, jotka johtivat Osmanien valtakunnan hajoamiseen:

Tapahtuma	Vuosi	Kuvaus
Mudrosin aselevon solmiminen	1918	Osmanien valtakunta allekirjoitti aselevon Entente-voimien kanssa
Sèvresin rauha	1920	Rauhansopimus, joka jakoi Osmanien valtakunnan

Vahideddinin rooli Sèvresin rauhassa oli kiistanalainen. Hänen vastustajansa väittivät, että hän myi pois turkkilaisten etuja ja oli luovuttamaton. Toisaalta hänen kannattajansa näkivät hänet vahvana johtajana, joka yritti parhaansa mukaan pelastaa Osmanien valtakunnan katastrofilta.

Turkin Tasavallan synty:

Sèvresin rauha aiheutti levottomuuksia Turkissa. Kansanjoukot vastustivat sopimusta ja halusivat säilyttää itsenäisyytensä. Tältä pohjalta syntyi Turkin vapaussota (1919-1922) johtajanaan Mustafa Kemal Atatürk.

Vahideddin, joka oli jo tuolloin sulttaanina, joutui erittäin hankalaan asemaan. Hän oli vastassa vahvaa kansallista liikehdintää ja kamppailua ulkomaista vaikutusta vastaan.

Vahideddinin rooli Turkin vapaussodassa on kompleksinen ja kiistanalainen. Vaikka hän ei ollut sodan päähahmo, hänen päätöksensä ja toimet ovat olleet merkittäviä Turkin historiassa. Lopulta hän joutui luopumaan vallasta ja Turkki julistettiin tasavallaksi vuonna 1923 Mustafa Kemal Atatürkin johdolla.

Vahideddinin tarina on mielenkiintoinen esimerkki siitä, kuinka sota ja poliittiset muutokset voivat mullistaa valtioiden kohtaloa ja vaikuttaa yksilöiden elämään dramaattisella tavalla. Hänen merkityksensä Turkin historiassa on monimuotoinen ja herättää edelleen keskustelua ja pohdintaa.